Tanssiyhdistysten toiminta

Kun itämaisen tanssin suosio lisääntyi voimakkaasti 90-luvulla, sen myötä perustettiin luonnollisesti myös asialle vihkiytyneitä yhdistyksiä. Tällä hetkellä Suomessa on muutamia kymmeniä aktiivisesti toimivia itämaisen tanssin harrastajien yhdistyksiä, joiden toiminta on pääsääntöisesti hyvin yhtenevää ja perusarvoiltaan samankaltaista.

Suurin osa yhdistyksistä on paikallisia, eli ne toimivat pääsääntöisesti jonkun tietyn kunnan tai kaupungin alueella tai sitten maakunnan laajuisesti. Muutama valtakunnallinenkin yhdistys löytyy. Osa yhdistyksistä toimii yhteistyössä keskenään esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisessä tai tanssin opetuksessa vaikkapa niin, että yhdistysten omat tanssinopettajat saattavat tehdä vierailumatkoja muiden yhdistysten tanssitunneille. Näin saadaan jaettua uutta tietoa, vinkkejä ja ohjeita eri yhdistysten välillä.

Jotkut yhdistyksistä järjestävät kurssien ja tanssituntien lisäksi myös tanssinopettajakoulutuksia tai ylläpitävät itämaiseen tanssiin liittyvää tarvikemyyntiä. Siellä saattaa olla myynnissä esimerkiksi esiintymisasuja tai alaan liittyvää kirjallisuutta. Osa järjestää jopa itämaisten ruokien kokkauskursseja – eli yhdistysten toiminnasta löytyy lähes kaikkea, mitä itämaiseen tanssikulttuuriin voi kuvitella liittyvän.

Yhdistysten päämäärät ja toiminta

Aivan kuten lähes kaikki muutkin yhdistykset, myös itämaisen tanssin harrastajien yhdistykset pyrkivät saattamaan yhteen lajin harrastajia ja edistämään oman asiansa tunnettavuutta ja asemaa. Ne pyrkivät siis kehittämään itämaisen tanssin tasoa ja myös tuomaan tanssia näkyväksi isommille ihmisjoukoille, jotta itämainen tanssi tulisi mahdollisimman monille tutuksi. Lyhyesti sanottuna siis; yhdistykset pyrkivät levittämään tietoa itämaisesta tanssiharrastuksesta mahdollisimman monille harrastajille.

Jäsenien, eli tanssiharrastajien, avulla he myös järjestävät tanssiesityksiä, osallistuvat festivaaleihin, järjestävät myyjäisiä ja arpajaisia – eli toimivat tavoin, jolla yhdistys pystyy myös rahallisesti hyötymään. Riittävä rahavaranto on myös ehto yhdistyksen toiminnan jatkamiselle.

Yhdistyksen rahoja käytetään siis yhdistyksen toimintaan, eli kaikkeen maksulliseen toimintaan, mitä yhdistyksellä on. Sillä maksetaan mahdollisesti korvauksia tanssin opettajille, tanssisalin ja yhdistyksen kokoustilan vuokria, opinto- ja tutustumismatkoja, esiintyjien tanssiasuja tai vaikka yhdistyksen jäsenistön jokavuotinen pikkujoulujuhla. Yhdistyksen yleiskokous, eli kaikki jäsenet, hyväksyvät vuosittain toimintasuunnitelman sekä budjetin tulevalle kaudelle, jossa rahan käyttöä on etukäteen suunniteltu. Aivan päämäärättömästi varoja ei siis voi kuluttaa. Seuraavana vuonna voidaan yhdistyksen toimintakertomuksen tilinpäätöksestä nähdä, onko yhdistyksen toiminta ollut sellaista, kuin on suunniteltu.